sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Kasvilavaunelmia ja outoja kasveja

Tämän kevään ensimmäinen homma oli levitellä lumet niin että ne sulaisivat nopeammin. Kas kun into päästä touhuamaan oli jo niin kova!

Viime kesän epäonnisesta kasvimaakokeilusta viisastuneena olimme ajatelleet tehdä pari pientä kasvilavaa pihalle. Kasvimaamme sijaitsi aitapensaan vieressä. Aitapensas saattaa olla marjatuomipihlaja, isotuomipihlaja tai sitten jotain ihan muuta. Ainakin siinä on mustia pahanmakuisia marjoja, joihin kumpikaan ei kuollut niitä maistettuamme. Linnut niistä kyllä pitivät, istuivat pensaassa marjoja syöden ja paskoen pitkin terassia sinimustaa kakkaa, joka ei lähtenyt millään pois.

Aitapensaalla on myös vahvat juuret, joiden katkominen kasvimaan tieltä oli suuri virhe. Nyt sitä pensasta puskee nurmikosta ja kasvimaasta. Ilmeisesti juuret ovat myös onnistuneet tuomaan lähemmäs pintaa edellisten asukkaiden pitkin poikin viskomat tulppaaninsipulit, sillä ensimmäinen asia mitä kasvimaasta lähti nousemaan olivat tulppaanit. Asia on varmistettu Äidille lähetetyn kuvaviestin perusteella. Hämmästelen vain vähän sitä etten muka ole nähnyt niitä viime kesänä maata möyriessäni...?

Kasvilavan rakennus aloitettiin huolellisilla pohjatöillä. Kasvimaata reunustaneiden kivien alta löydettiin kolmea eri lajia muurahaisia, jotka tapettiin kiehuvalla suolavedellä. Kasvimaan kohdalle kaivettiin kuoppa, heitettiin kiehuneet muurahais-maa-pallerot aidan toiselle puolelle, metsästettiin tulppaanin sipulit pois ja tehtiin niille oma kukkapenkki männyn juurelle. Multaa oltiin ostettu 5 x 55 litraa, sekä jotain kangasjuttua jota oli tarkoitus levittää kasvilavan alle.

Kasvilava puolestaan oli tarkoitus rakentaa kuormalavoista, mutta yksin pihalla touhutessani sain kuningasidean tehdä toisen kasvilavan vanhasta hiekkalaatikosta. Hiekkalaatikossa on sellaiset taitettavat kannet, joiden välistä viime kesänä kasvoi joitain vihreitä tujoja. Olin antanut koko hiekkalaatikon olla omassa rauhassaan, koska vähän pelotti sitä edes avata... Onneksi siellä ei ollut mitään pelottavaa! Jotain siellä taas kasvoi, ja asiantuntijalausunnon (eli kuvaviesti Äidille) mukaan ne saattavat olla krookuksia. Kiikutin ne myös tulppaaneille rakentamaani kukkapenkkiin. Saan kuulemma tarkemman kasvitieteellisen lausunnon myöhemmin kesällä.

Tässä murjottavat kasvimaalta ja hiekkalaatikosta siirretyt tulppaanit, narsissit ja krookukset (?)
Tähän kaikkeen oheistoimintaan oli jo mennyt melkein koko päivä, enkä ollut päässyt vielä edes kasvilavan rakennukseen...!

4 kommenttia:

  1. Löysinpä kuin minulle tarkoitetun blogin. Toinen idiootti siis tässä ilmoittautuu :)

    "Viime kesän epäonnisesta kasvimaakokeilusta viisastuneena olimme ajatelleet tehdä pari pientä kasvilavaa pihalle." Voiko tästä kokeilusta lukea jostain lisää? :D

    Onko sinulla kertoa tarkempia mittoja noille kasvilavoille? Laskeskelen itse nimittäin mullan tarvetta mansikkamaalle. Entä peitätkö lavat jollain vai ovatko pysyneet murkuttomina ihan tuollaisinaan?

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa, kiva kun saa vertaistukea :)

    Kirjoittelin kasvilavan specsejä tuonne http://idioottipuutarhassa.blogspot.com/2011/05/kasvilavan-rakentaminen-kuormalavoista.html. Siellä on myös mullan menekistä kerrottu, kyllä sitä aika huimia määriä menee mokomaan rakennelmaan! ;)

    En ole peittänyt lavoja millään, toistaiseksi ei ole kauheita määriä önniäisiä ilmaantunut, mitä nyt pari kirvaa kävi tiedusteluretkellä. Yritän tappaa niitä sitä mukaa kun (tai toiveikas JOS) niitä ilmaantuu. Sitten en tiedä mitä teen jos muurahaiset valtaavat lavat :/ Jos näin käy, kerron kyllä murhamenetelmistä.

    Kasvimaakokeilusta on lyhyesti tuolla http://idioottipuutarhassa.blogspot.com/2011/04/idiootti-saa-puutarhan.html ja tuolla http://idioottipuutarhassa.blogspot.com/2011/04/vihulaiset-ja-tuholaiset.html mutta eipä siinä hirveesti kerrottavaa ole kun ei melkein mitään jäänyt henkiin :D

    VastaaPoista
  3. Kiitos linkeistä! Minulla olisi edessä about 3*7 metrin kokoisen mansikkamaan uudistaminen. Kauhulla odotan sitä rahanmenoa :S Koetan säästää sillä, että saisin vanhojen mansikantaimien avulla täytettyä sen maan sitten, ettei nyt tarvitsisi uusia taimiakin mennä ostamaan. En vain vielä yhtään tiedä, miten mansikantaimia lisätään ja miten ne pidetään hengissä prosessin läpi. Saas nährä, miten käy :)

    VastaaPoista
  4. Ei ole kyllä harmainta hajua täälläkään. Meillä ei onneksi ole mansikoita ollenkaan koska Mies on allerginen. Tai siis kasvaahan pihalla metsämansikoita, mutta yhtään en ole ehtinyt maistaa koska kaikki pihalla mellastavat elukat popsivat ne ensin :/ Täytyy käydä siun blogissa katsomassa miten projekti etenee :)

    VastaaPoista