Terassisuunnitelmia!

Ensin oli liian kylmä tehdä mitään. Nyt on liian kuuma. Ja rahatkin menevät johonkin epäolennaisuuksiin niinkuin sähkö, lämpö, päivähoitomaksut ja ruoka. Olen päättänyt ottaa tämän kesän hyvin rennosti, sillä jos vahingossa joku kasvi sattuisi kasvamaan siellä missä sen haluan kasvavan, olisi jälkikasvu todennäköisesti kuitenkin eri mieltä ja söisi sen suihinsa. Raa'at viinimarjat ja omenanraakileet saavat kelvata tämän kesän sadoksi, kypsiksi asti ne eivät näytä ehtivän kun maistuvat ilmeisesti paremmilta raakoina.

Ensimmäistä kertaa olin vähän vaikuttunut muurahaisten aikaansaannoksesta! Olivat nimittäin rakennelleet aikamoisen pesän alassuin olleen saviruukun alle, mutta niin paljon en herkistynyt että olisin potenut huonoa omaatuntoa lapioidessani pesän kivetykseltä pusikkoon.

 

 

Siirsin takapihan varjosta rautapadassa kasvaneen villiviinin etupihan puolelle ja istutin sen parvekelaatikkoon kiipeilemään oven viereen. Ajatuksenahan oli sievästi puuhastella lapsen leikkiessä rauhallisesti leluillaan. Noh....... Padassa oli aika paljon muurahaisia ja niiden munia, samoin padan alla. Kun olin dramaattisen rimpuilun jälkeen saanut padan pois paikoiltaan ja kiskottua villiviinin ulos, oli poika jo ehtinyt istumaan muurahaispesään yritettyään ensin tempoa pään kokoisen kiven olohuoneen ikkunasta läpi. Ihan kuin pelkästään puutarhanhoidossa ei olisi tarpeeksi haastetta. Taistelutanner oli aika hurjan näköinen, mutta kuukauden on se villiviini pärjännyt jo parvekelaatikossa joten ei mennyt hukkaan tämäkään sota! Ja poikakin selvisi muurahaisinvaasiosta suuremmitta traumoitta.

Seuraavaksi kuva-ajatuksia tulevasta terassista. Haaveilen vanhoista pariovista tuohon pergolaosioon vielä, ja itse asiassa havuajatuskin sai jo vähän jatkoa. Ihana puutarhasuunnittelija Saara SaraGardenista keksi että pyöreä terassin linja jatkuisi kaartuilevana istutusalueena talon editse, ja sinne siis siirretään hankalahoitoisesta rinteestä pelastetut perennat, sikäli mikäli ne säilyvät hengissä sinne asti. Puutarhasuunnittelija varmaan haluaisi mainittavan allaolevan graafisen ilotulituksen olevan omaa käsialaani, ei hänen.

Alkutilanne.

Pergola johon tulee peittävä köynnös kasvamaan kattoon asti! Ja ne pariovet!

Havuja ruukussa, ja ehkä pikkupuita kasvamaan terassin keskelle!

Mielenkiintoista lisätä kuva lopputuloksesta joukon jatkoksi sitten joskus! Lupaan muuten joskus kirjoittaa enemmän Saaran ideoista! Ihanaa kun on selkeä ajatus jota kohti mennään, vaikkakin hyvin pienin (=puolitoistavuotiaan) askelin.