sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Kasvilavan rakentaminen kuormalavoista ja mullan menekki

Huomasin tuolta tilastoista että aika paljon ihmisiä on kiinnostanut itse kasvilavan rakentaminen sekä mullan menekki. Tässäpä siis specsejä:

Kasvilava on rakennettu kuormalavoista (ei niistä pantillisista!). Lavoja kannattaa kysellä kaupoista, joillakin ei ole kuljetusyritysten kanssa diiliä että he veisivät lavat pois, joten it's a win-win -situation. Ilman lupaa kuormalavoja ei saa mennä ottamaan!

Kuormalavathan ovat harvalaudoitettuja, eli jätetään siis alin pitkä lauta paikoilleen ja siirretään kaksi muuta lautaa kiinni siihen alimpaan lautaan ja sahataan sitten tämä kolmen laudan setti irti. Keskelle jäävää pystylautaa ei kannata irroittaa, onpahan tukevampi :) Väsäät näitä sitten neljä, ja naulaat ne toisiinsa kiinni neliön muotoon. Omista kasvilavoistani tuli 120 x 120 cm. Yhteen kasvilavaan tarvitset lavan koosta riippuen 2-3 kuormalavaa.



Seuraavaksi voit vähän kääntää maata jos tarvitsee, mutta älä ainakaan paljon kaivele maata pois (kuten allekirjoittanut suuruudenhulluudessaan teki). Multaa tulee nimittäin menemään muutenkin enemmän kuin voisi kuvitella! Meillä kasvilavojen korkeudeksi tuli n. 25 cm ja maata oli kaivettu pois reilu 5 cm. Multaa kahteen kasvilavaan meni kutakuinkin 600 litraa vaikka mukaan sekoitettiinkin vähän hiekkaa! Suosittelen myös juurimaton laittamista mullan alle, itse nidoin juurimaton reunat kasvilavan sisälaitoihin kiinni. Eipähän tarvitse niin paljon kitkeä rikkaruohoja.

Menin sitten petsaamaan kasvilavan. VIRHE! Onneksi ei kuitenkaan kovin suuri, käytin nimittäin "huijauspetsiä" joka on vain pelkkä kevyt väri. Mutta jos käyttää 'oikeaa' petsiä, se saattaa sisältää homeenestoaineita ym. myrkkyjä joita tuskin haluat ruokaasi. Kannattaa siis jättää petsaamatta.

Sellasia. Jos jotain jäi epäselväksi, vastaan mielelläni kysymyksiin.

Pavlovin teoria meets Sonata Arctica -eli mielenterveyshän tässä menee

Voi hyvä luoja sentään. Sain kylässä käyneiltä ystäviltä semmosia nättejä sinisiä kukkia (sinitähtiä?) tuliaisiksi, ja kävin niitä sitten istuttamaan etupihalla olevaan puiseen istutuslaatikkoon. Sen paikka on vakio, koska sitä ei kukaan jaksa siirtää mihinkään muualle. Ensimmäinen lapion kauhaisu paljasti taas sen minkä jo sisimmissäni tiesinkin; jumalattomasti muurahaisia. Ei kun veden keittoon. Kummallisinta tässä on se että viimeiset pari kertaa kun olen moisia joukkomurhia harjoittanut, on päässä soinut Sonata Arctican 'Sing In Silencen ' kohta "..forgive me father my daily sin.." Alkaakohan noiden murkkujen kanssa mennä jo mielenterveys?

Kukat sain istutettua kuitenkin, pitää vaan niille kaveriksi keksiä jotain vähän korkeampaa kukkaa. Samoilta ystäviltä saimme myös maa-artisokan, jonka upotin kasvilavalle. Herkkuja odotellessa, on kyllä ihan parhaita nää hyödylliset tuliaiset! Saatiin jo maistiaisia maa-artisokkakeitosta joka oli kyllä viedä kielen mennessään :P
Taustalla (Fosters-tölkin lisäksi) itse tehtyjä liepuskoja joiden päällä kylmäsavulohitartar. Nam!
Käytiin tänään Miehen kanssa riehaantumassa paikallisella taimitarhalla. Mukaan tuli runkotomaattia, kirsikkatomaattia, kahta eri lajia chilin taimia, yrttejä, vihreää ja keltaista kesäkurpitsaa, avomaankurkkua, vesimelonia ja ainakin viittä eri lajia salaatinsiemeniä. Eli sen verran paljon kaikenlaista, että viherpeukalo keskellä kämmentä muuttui kysymysmerkin näköiseksi kun emme meinanneet millään muistaa mitä kaikkea olimme ostaneet eikä kaikissa kasveissa ollut nimilappuja! Olimme jo aivan varmoja että joku oli epähuomiossa laittanut omia kasvejaan meidän lavalle, mutta ne paljastuivatkin kesäkurpitsoiksi. Mitään näistä en  kuitenkaan uskaltanut vielä laittaa lavalle kylmien ilmojen pelossa, lavassa kun ei ole mitään hifi-ikkunoita tai katoksia. Mies juuri tänään sanoi että olisipa kiva jos työhuoneeseen saisi lisää vihreää. Be careful what you wish for.. ;)

Huomaa pöydän alla oleva kirja :D

Chilistä ajattelin ottaa pistokkaan jotta voin käydä viemässä vastalahjan naapureille joilta saatiin purkillinen kuivattua lipstikkaa. Tänä kesänä pitäisi sitten saada omaakin liperiä, vanhemmat on tulossa helatorstaina kylille ja tuovat sitä tullessaan. Samoin kuin myös sadevesitynnyrin, hip huraa! Nyt tuntuu että menee ihan hukkaan tuo kaatosade joka kattoa rummuttaa tälläkin hetkellä.

Kunhan tuo vesisade lakkaa niin pääsen askaroimaan kurkkujen kasvupaikan kanssa. Meidän piha-alueen erottaa yhteisistä alueista sellainen heppoinen aita jossa on portti. Ostettiin portin yläpuolelle kevytrakenteinen (lue: halpa) kaari, jota pitkin kurkkujen on sitten tarkoitus kiipeillä. Asiantuntijalausunnon mukaan kurkut kannattaisi istuttaa ämpäriin koska meidän pihamme on savimaata. Ämpärit vaan eivät oikein miellytä esteettistä silmää, joten Mieheltä tuli kuningasajatus että voihan ne ämpärit upottaa maahan! Eli ämpärinosto- ja kaivuuhommiin siis.

Komposti pitäisi myös rakentaa. Joo, edelleen, eihän täällä mitään komposteja ole rakennettu vaikka edellisessä postauksessa niin kirjoittelinkin. Joskus on vaan saatava vetää lonkkaa ihan hyvällä omallatunnolla :) Mutta nyt se pitäisi kyllä saada kasaan, koska kesäkurpitsan taimet odottelevat pääsyä kompostin päälle. Multa on taas loppu, sitä menee kompostin päälle varmaan säkillinen. Kauhulla odotan kuinka paljon muurahaisia kuution kokoiseen rutikuivaan kompostiin mahtuu!

torstai 19. toukokuuta 2011

Anteeksi, mutta kukkapenkissäni kasvaa vaahtera

Voihan vaahtera.
Niin, kukkapenkissäni kasvaa siis vaahtera. Huomasin sen kun tulin tänään töistä kotiin. Outoa on ettei tässä missään lähellä kasva vaahteroita. Ehkä sana "outo" pitäisi pyyhkiä pois kokonaan tästä blogista, se vaikuttaa kärsivän inflaation joka kerta kun löydän jotain.. noh outoa täältä pihalta. Kasvi on  tunnistettu  hakemalla varmistusta monestakin luotettavasta tietolähteestä, kuten Wikipediasta.  Tosin vasta sen jälkeen kun vaihtoehdot oli rajattu kahteen, eli vaahteraan ja valeangervoon kuvaviestin avustuksella. Kukkapenkin vierestä (ei siis kukkapenkistä) työntää myös ruusua. Pihalle on noussut yllätyksellisiin paikkoihin sinivuokkoja ja valkovuokkoja, herttaisia! Ne saavat olla paikoillaan niin kauan kuin kukkivat, vaahteran kohtaloa mietitään, mutta tuskinpa sitäkään heti aamunkoitteessa ammutaan. 


Vettä on satanut mukavasti, nurmikko kasvaa ihan silmissä, jopa osittain niillä kohdilla joihin heiteltiin nurmikonsiemeniä silmät ummessa. Taitavat kyllä olla yhtä tukevasti paikoillaan kuin rairuohot jotka on idätetty talouspaperin päällä, ehkä niiden päältä ei ihan vielä uskalla ruohonleikkurilla ajaa... Täytyy toivoa ettei tule kovin voimakkaita tuulia!

Sinisiä ja valkoisia vuokkoja

Kävin vähän tekemässä heräteostoksia Kukkatalossa, mukaan tarttui murattia, pari orvokkia ja patjarikkoa. Patjarikon innoittamana päätin tehdä uudelleen sen kastelukannu/kiviläjän. Hommahan alkoi siis tuttuun tapaan veden keitolla, joka osoittautui tarpeelliseksi. Kivien alle oli taas pesiytynyt muutama tsiljoona muurahaista, jotka keitin koloihinsa. Jos muuten käytät tätä kikkaa, kannattaa kiviä siirrellä sitten patalaput kourassa. Muistuttivat vähän kiuaskiviä ainakin lämpötilaltaan. Nyt laitoin myös juurimaton ennenkuin tein mullasta keon siihen päälle, jos vaikka niitä voikukkia, vaahteroita ja muita outouksia ei sitten tulisi pilaamaan hienoa viritystäni! Nyt kasvaa kivien välissä patjarikkoa, toivottavasti leviää kivasti kaikkien kivien väliin :) Tähän väliin muuten pakko mainostaa että toisen suolausurakan jälkeen muurahaisia ei ole näkynyt enää sisällä vaikka suolan imuroimisesta on jo pitkälti yli viikko! 


Kasvilavoille en ole vielä laittanut ruohosipulin lisäksi muuta, luotan vanhan kansan sanontaan ettei ennen kesäkuun kymmenettä päivää kannata laittaa taimia ulos. Tai tässä tapauksessa hakea niitä siis kaupasta. Yhden ihan ruokakaupasta ostetun rucolan kyllä ähmälläni laitoin ruohosipulin viereen, mutta taitaa olla samaa lajia kuin omistajansa; ei taideta kumpikaan saada väriä tänä kesänä.
Orvokeista ja muratista tein kesäkukkakorin, joka on edelleen hengissä! Huraa! Ja tuli ihan kivan kesäinen.

Siirsin myös lievää väkivaltaa käyttäen kuunliljaa etupihan kukkapenkistä siihen surullisenkuuluisaan kukkapenkkiin jonka tein tulppaaneja, narsisseja ja niitä toisia sipulikasveja varten. Ne on nyt virallisesti siis sipulikasveja nimeltään, koska kukaan ei tiedä mitä ne ovat. Etupihan kukkapenkistä muuten nousi tosi upean värisiä punaisia tulppaaneita! Ne nyt sentään tunnistaa idioottikin ;)

Tulppaanit
Viikonloppuna ajateltiin väsätä uutta lehtikompostia koska edellisestä nikkaroinnista vaurioituneet ruumiinosat ovat jo parantuneet. Pitää muistaa ostaa laastaria.

torstai 5. toukokuuta 2011

Same old, same old....



Eipä ole pihalla ehtinyt touhuta ei. Kaikki aika menee muurahaisten tappamiseen SISÄTILOISSA! Mur!

Ovat levittäytyneet kylppäriin, eteiseen ja keittiöön. Yksi oli menossa jo jääkaapille kun tuumasin että nyt menee liian pitkälle, ja laitoin kertaalleen jo imuroidut suolat takaisin lattialistojen kylkiin. Mul.. eiku murkuille ollaan tehty biletilat eli laiteltu muurahaisbaareja pitkin lattioita. Niillä on kekkerit pystyssä ja ovat kilauttaneet myös kavereille. Onkohan muurahaispyydysten tarkoitus vaan kerätä koko suku samaan paikkaan jotta iltojen ratoksi voi vaikka laskeskella niitä jos uni ei tule?

Myös suolan perimmäinen funktio on järjestää viihdykettä muurahaisille. Siellä ne iloisesti laskettelevat pitkin suoladyynejä ja ovat varmaan reppanat niin puhki ettei niitä siitä syystä näy aina välillä muutamaan tuntiin. Sitten tulee holiday-clubiin uusi matkustajaryhmä ja ilo on taas ylimmillään.

Sen verran olen ehtinyt pihalle kurkistaa että puut ja pensaat ovat hiirenkorvilla, ja nurmikosta työntyy jos jonkinlaista piippaa. Voikukat sentään tunnistan, ne kun ihan minun elämääni helpottaakseen tunkevat muurinkellolle ja vanhalle kastelukannulle tekemäni kivikasan väleistä. Olisko kannattanut laittaa se juurimatto sinne alle? Nyt jos nostan kivet pois niiltä sijoiltaan, paljastuu kumminkin muurahaisten esikaupunkialue, enkä juuri nyt taida haluta nähdä niitä enempää :/

Kylvetystä nurmikosta näyttää tulevan oikein vehreä. Siemenistä ainakin kolme on itänyt.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Katellaan kun on joskus aikaa josko nuo multasäkit saisi tyhjennettyä kasvilavoihin joissa kasvaa edelleen se yksi ruohosipuli.