lauantai 11. kesäkuuta 2011

Lepakoita vintillä, mutta missä on Ozzy?

Meno on ehtinyt viikossa äityä suorastaan eläimelliseksi. Mies ei ole saanut nukuttua viikkoon koska seinien välistä ja katolta kuuluu kummallisia ääniä ja rapinaa. Meillä taitaa olla lepakoita vintillä, mutta ei vielä tiedetä onko kyse fyysisestä vai psyykkisestä ongelmasta. Mies ehdotti että pyydetään Ozzy käymään niin lepakoilta irtoaa päät, mutta Ozzy ei vastaa viesteihin. Ehkä kokeillaan soittaa niille Black Sabbathia, koska pistorasiaan laitettava ultraäänikarkoitin ei näytä lunastavan lupauksiaan. Itse asiassa ostettiin nuo laitteet ihan ennaltaehkäisyksi, ja vasta sen jälkeen alkoivat rapinat! Taitavat olla ennemminkin houkuttimia. Prkl..

Lepakothan ovat rauhoitettuja, eikä niitä saa edes häätää jos ovat ehtineet asettua taloksi. Joltain sivuostolta luin että juuri noita ultraäänikarkottimia käytetään ja markkinoidaan paljon, mutta yhdenkään ei ole todettu toimivan! Great. Eli nyt on vaan eleltävä niiden kanssa ja yritettävä muistaa ensi kevättalvella estää niiden pääsy rakennukseen. Tosin mahtuvat jopa 2 cm:n raoista, joten edessä on aikamoinen urakka. Koirien ja kissojen karkotussuihkeiden on kuulemma todettu toimivan, täytyy ehkä testata. Ja ihmiset oikeasti kuulemma rakentavat lepakoille lepakkopönttöjä! En ollut moisesta koskaan kuullutkaan, eikä myöskään yskähdyksiksi naamioiduista naurunpyrskähdyksistä päätellen se junavaunillinen ihmisiä, jotka kuulivat tämän puhelinkeskustelun. Tiesittekö muuten että nyt vietetään Kansainvälistä Lepakkovuotta? :D No, se niistä elukoista.

Kirpat ovat löytäneet basilikat, mutta toistaiseksi niitä on niin vähän että basilikat ovat säilyneet reiättöminä ihan ravistelutaktiikalla, eli ohi kulkiessani ravistelen basilikoista kirpat pois. Voi olla etteivät basilikat saakaan suurta vahinkoa, mutta juuri nousemassa olevien rucolan ja salaatin kanssa voi olla niin ja näin. Ei niille oikein muuta voi, kirppareki kuulostaa jotenkin tosi hankalalle. Ja koska halutaan vielä syödäkin kasvilavojen antimia, ei voi kuvitellakaan mitään myrkyttämisiä. Lisäksi täällä pihalla liikuskelee siilejä ja pari oravaa, joiden ruumiisiin en halua kompastella. Kirpathan ovat pikkuisen koppakuoriaisen näköisiä pomppivia olioita, joilla on keltainen raita selässä. Näistä en ollut kuullutkaan ennen viime kesää. Taitavat olla oikein kunnon vitsaus, syövät kuulemma kokonaisia rypsipeltoja!

Artisokka.
Maa-artisokka näkyy jo, mutta multaa en ole tohtinut mennä tutkimaan vielä. Kurkutkin ovat jo oikein mukavassa kasvussa, mutta vähän huolestuttaa nuo säätiedotukset jotka lupaavat ensi viikolle 9 astetta ”lämmintä” o_O Onneksi olin ostanut harsoa jolla voin kasvit peitellä jos näin käy. Toivottavasti ei.

Kohta saadaan kurkkuja :)
 Ensimmäinen hevosmuurahainen ilkesi ryömiskellä pitkin terassia!!! Hyväksi havaittu tappokonsti kaikelle mihin ei uskalla koskea on hiuslakka. Sitä voi turvallisesti suihkutella sopivalta etäisyydeltä kunnes ökkömönkiäinen on jähmettynyt. Niistä voi sitten rakentaa installaation, esimerkiksi niiden keitettyjen multa/muurahaispalleroiden päälle. Saattavat päästä vaikka Kiasmaan.

Ystävykseni on viettämässä tyttöviikonloppua täällä kun Mies on Kaverinsa polttareissa. Otetaan aurinkoa nurmikolla ja pelastetaan siiderissä uiskentelevia perhosia. Ystävys vielä jaksaa puhallella ne kuivaksi jonka jälkeen perhoset lentelevät pitkin pihaa ympäripäissään. Itse heittelen ne nurmikolle jossa sitten rötköttävät kuin teinit iltakymmeneltä koskipuistossa. Orava koikkelehtii sembramännyssä ja vie kävytkin mennessään. Aikamoisia akrobatian taidonnäytteitä on nähty. Ja yhtenä iltana näin katulampun päällä pöllön! Kyllä maalla on mukavaa ja kesä ihanaa aikaa :)

Tomaattikin kukkii jo.

Tämä tässä on herne. Valmista vuonna 2019.

Chilikin on onnistunut kasvattamaan yhden kukan

Lipstikka voi oikein hyvin, nam!

1 kommentti:

  1. Kiitokset hiuslakkavinkistä. Tosin ei taida auttaa meidän tämänhetkiseen myyräongelmaan, mutta ehkä tulee tarvetta taistella lentäviäkin otuksia vastaan :D

    VastaaPoista