perjantai 17. kesäkuuta 2011

"Kuka on syönyt herneitäni?" punakutri kysyi.

Joku on napostellut herneenversoni parempiin suihin. Jäljellä oli enää reikiä ja kaksi onnetonta herneenversoa! Sama tyyppi on varmaan vetänyt naamaansa kaksi riviä salaatinalkuja, koska mitään ei ole noussut. Tosin sama lajike, joka ei viime kesänä kelvannut kenellekään, on edelleen koskematta ja kasvaa kaikessa rauhassa. Eli sen maku on sitten sen verran sanoinkuvaamaton, ettei kannata itsekään syödä tuota lajiketta. Kiukuspäissäni iskin pussillisen rucolaa kasvilavaan, saa nähdä nouseeko sieltä mitään.

En tiedä ovatko kirpat syynä salaattien (lähinnä rucolan ja jonkin "gourmet-salaatin") häviämiseen, mutta ilmeisesti eivät niinkään pitäneet basilikasta joka oli jo aika isoa laittaessani sen maahan. Tästä opin ettei kannata huhtikuusta asti taistella siemenien kasvattamisen, koulimisen ja kastelemisen kanssa vain huomatakseen että rucolat kelpaavat ulkona asuville yhtä hyvin kuin sisäasukeillekin. Ostat vaan valmiit (isot) taimet, niin kirpat eivät niitä enää huoli! Luin tästä asiasta, mutta nyt se on pakko todeta itsekin.

Ihan off topicina... Olimme toissa talvena Kap Verdellä, ja rakensin hiekasta luonnollisen kokoisen auringonottajamiehen. Seuraavana päivänä miehessä oli iso kolo, ja otsikon samaa satua mukaellen ihmettelin: "Kuka on nukkunut hiekkaäijässäni??"

Koiruli halusi kainaloon =)

Lämpimät ilmat hellivät puutarhaa, ja vielä enemmän kasvit tykkäsivät hellettä seuranneista sateista. Kaikki suorastaan räjähti kasvuun! Jopa ränsistyneissä karviaspensaissa on jo paljon raakileita, ja kurkut työntävät uutta kukkaa ihan hulluna. Ensimmäiset kurkut taitavat olla syömiskunnossa ihan näillä näppäimillä.  Kurkuille täytyy kyllä varmaan tehdä clematis-hoito, eli laittaa nekin nippusiteillä kiinni. Yritän aina ohjastaa kurkkujen "kiekuroita" menemään pitkin kaarta, mutta aamulla ne ovat aina pitkin pituuttaan. Kurkkujen istuttaminen ämpäreihin on varmasti vauhdittanut kurkkujen kasvua, ja kosteutta haihtuu paljon vähemmän tällä ämpäritaktiikalla.

Kesäkurpitsat ovat ihan hervottoman kokoisia, mutta yhtään kukkaa ei ole vielä puhjennut. Nuppuja on kyllä, joten odotettavissa on että saamme nauttia niistä kyllästymiseen asti jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Vanhemmillani oli muutamia vuosia sitten ihan kesäkurpitsaepidemia. Eräänkin kerran ajellessani heille kylään, tuli vastaan polkupyörällä mies jolla oli tarakallaan järjettömän kokoinen kesäkurpitsa! Sillä hetkellä mietin että uskallanko mennä kylään ollenkaan, koska olin sentään autolla....

Tänään ei satanut vettä joten kastelin koko puutarhan sadevesitiinuun kertyneellä sadevedellä. Jeieeeeee!!!! Vettä suoraan pihalta :) Tosin tunti sen jälkeen alkoi sataa, mutta eipähän nyt mene sadevedet hukkaan kun on tynnyrissä taas tilaa.

Uusia kuvia laittelen sitten kunhan ole toipunut tästä piinaavasta kevätflunssasta ja jaksan tehdä muutakin kuin näpytellä tietokonetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti